Opinpolku 8. Haihdutus, tislaus ja refraktometria

RAPORTTI

Haihdutus on erotusmenetelmä, jonka periaatteena on haihtuvan aineen poistaminen haihtumattomasta aineesta ainoastaan lämpöä ja paineenalennusta hyväksikäyttämällä. Tislaus perustuu eri aineiden eri haihtuvuuksiin, ja tislauksella voidaan erottaa useampia haihtuvia aineita toisistaan.
Tislausta käytetään teollisuudessa muunmuassa erottamaan aineet eri reaktioseoksista.

Kellopohjakolonni jolla tislaus tapahtui.

Refraktometri

Opinpolku 7. Kiintoaine-nesteuutto, tislaus/haihdutus ja neste-neste uutto

RAPORTTI





Uuttaminen eli uutto eli ekstraktio on kemiallinen eristysmenetelmä, jossa haluttu aine voidaan erottaa liuoksesta aineen liukoisuusominaisuuksien perusteella.


Uuttoliuotin valitaan sen mukaan, mitä aineita seoksesta halutaan erottaa. Rasvojen, öljyjen ja yleensäkin poolittomien aineiden erottamiseen käytetään liuottimena hiilivetyjä, hiilivetyseoksia ja kloorattuja hiilivetyjä. Poolisten aineiden uuttamiseen sopivat vesi tai erilaiset alkoholit.


Aktiivinen uutto perustuu kemialliseen reaktioon, jossa uuttoliuotin reagoi uutettavan aineen kanssa. Reaktio voi olla esimerkiksi happo-emäsreaktio, jonka lopputuotteena syntyy vesiliukoinen yhdiste. Aktiivista uuttoa käytetään pienten epäpuhtauksien poistamiseen eli liuosten pesemiseen ja komponenttien erottamiseen orgaanisessa kvalitatiivisessa analyysissä.

Laitteisto ja azuleenin sininen väri uutto-osassa.

Kiertänyt azuleeni-sykloheksaani.

Tislaus

Pähkinäuute

OPINPOLKU 4. Adsorptio ja etikkahapon tarkistaminen

RAPORTTI

Adsorptio on prosessi, jossa kaasumainen aine tai neste muodostaa ohuen kalvon kiinteän aineen pintaan. Esimerkiksi tässä työssä hiilijauhe toimi kiinteänä aineena jonka pintaan etikkahappo adsorptoitui. Esim. aktiivihiilisuodatin.

Suodatus on erotusmenemetelmä, jolla kiinteä aine (sakka, saostuma) saadaan erotettua nesteestä. Suodatuksessa hyödynnetään hiukkasten kokoeroja.

Sekoittaminen on yksittäisten partikkelien kuljettamista tiettyyn kohtaan muihin partikkeleihin nähden ja erottumisen välttämistä jo sekoitetussa materiaalissa.  Tarkoituksena saada seos, joka on koostumukseltaan täysin satunnaisesti jakautunut, jolloin mistä tahansa seoksesta otetuilla äärettömän pienillä tilavuusosuuksilla on sama aine ja energiakoostumus

Pullomeri

Suodatus

Opinpolku 6. Jäteveden puhdistus

                               
RAPORTTI

Flokkaus on veden puhdistuksen erotusprosessi, jossa veden sisältämät epäpuhtaudet kootaan suuremmiksi hiutaleiksi flokkausaineen avulla. Flokkausaineet ovat yleensä sähköisesti varattuja polymeerejä, joilla on suuri molekyylipaino. Polymeeri sitoo saostetut hiukkaset toisiinsa, jolloin saastasta muodostuu isompia hiutaleita. Suuret hiutaleet poistetaan vedestä seuraavalla prosessilla kuten selkeytys, flotaatio tai suodatus.

Selkeytyksessä erotetaan hiutaleet vedestä laskeuttamalla ne altaan pohjalle tai nostamalla kuplilla pinnalle (flotaatio). Suomessa flotaatio on tavallisin lietteenerotustapa. 

Selkeytynyt vesi suodatetaan hiekkakerroksen läpi, jolloin selkeytyksestä jääneet kiintoainejäämät poistuvat.

 Ioninvaihdoksi kutsutaan menetelmää, jossa vaihdetaan liuoksen sisältämät epätoivotut ionit toivotuiksi ioneiksi. Veden puhdistuksessa ioninvaihtomateriaalina käytetään hartsia. Ioninvaihto perustuu jatkuvaan ionien vaihtoon kiinteän faasin eli ioninvaihtohartsin ja nestefaasin välillä.

Tuolta se kontattiin

Jäteveden imusuodatus

pH:n mittaus

                       Flokin muodostumista

Pipetoimalla erotettu vesi

                                                                                          Anioninvaihtohärveli